Vuosi 2016 käynnistyi monella tavalla poikkeuksellisten tapahtumien merkeissä ja sen tähden aloitan blogini kertomalla kuinka minusta täällä ulkomailla tehdään kotirouvaa oikein valtion toimesta. Se ei varmastikaan ole yhtä kiinnostavaa kuin Eurooppaa ravistelevat muuttoaallot, öljyn hinnan aleneminen Lähi-Idässä tai Dubaissa uuden vuoden aattona roihuna palanut TheAddressHotel. Eikä varsinkaan yhtä kiinnostavaa kuin jälkikasvumme liikehdinnät kolmella eri mantereella, mutta kerronpa kuitenkin, koska olen "housewife" statuksestani sekä hämilläni että jollain tavalla myös kiinnostunut. Hämilläni, koska en koskaan kuvitellut omaavani sellaista nimikettä ja toisaalta kiinnostunut, koska minulla ei varmastikaan ole oikeaa kuvaa siitä mitä kotirouvat oikeasti tekevät.
Oikeastaan tämä nimike asiahan käynnistyi kohdallani jo vuoden 2015 lopulla kun mieheni kautta sain arvonimen "tohtorinna", joka suomalaisen sivistyssanakirjan mukaan rimmaa hienosti sanojen keisarinna,irtopinna,kuninkaanlinna,laiskanlinna,pilvilinna,pyöränpinna,rovastinna ja ruustinna kanssa. Osa varmaankin osuu kohdilleen ja mitäs siitä sen enempää ellei tohtorilla ole asiaan kommentoitavaa.
Viimeksi eilen keskustelin tästä nimike asiasta suomalaisten naisten joka sunnuntaisilla "rouvakahveilla". Sunnuntaisin siksi, että se on täällä viikon ensimmäinen työpäivä, eli maanantai ja näillä kahveilla asia tuli puheeksi vilpittömästä aloitteestani johtuen. Kahvittelupaikkana toimi tällä kertaa The One Khalidiya Restaurant, jossa istuimme syvällä muhkeissa nojatuoleissa ja imimme pillillä erittäin herkullista ja voimauttavaa PowerJuicea. Oranssien ja purppuran punaisten juomien värien antajat tulivat mm. porkkanasta ja punajuuresta ja omassa juomassani oli myös runsaasti terveysvaikutuksia omaavaa inkivääriä, joka on lääke lähes mihin vaan kuten flunssaan,vatsavaivoihin ja nivelten hyvinvointiin. Täällä jopa vihannes-ja hedelmämarkkinoiden pakistanilainen kauppias voi toimia terveysvaikuitteisen ruokavalion sanansaattajana, kuten viimekertaisella ZayedPortin VegetableMarketilla saimme todeta."Makes good,buy two"mies osoitti sormellaan tuoretta inkivääriä ja pyöritti toisella kädellä vatsaansa leveästi hymyillen.
Rouvakahvien ihanuus piilee vapaassa keskustelussa, upeissa tapaamispaikoissa ja tällä kertaa myös joululomalla luettujen kirjojen vaihtamisena. Vaihdoin lukemani kirjan (Cunningham:Lumikunigatar) Anilda Ibrahimin kirjoittamaan Punainen Morsian. Tällainen "työsuhde"-etu siis! Kirjojen vaihtaminen ja niistä keskusteleminen.Aivan mahtavaa! Lumikuningatar oli ihan ok ihmissuhde tarinointia,Punaiselta Morsiamelta odotan enemmän.
Tämän kertaisessa tapaamispaikassa, joka näytti olevan emiraattien suosiossa, on herkuttelun lomassa mahdollisuus tehdä myös huonekalu -ja sisustustavara ostoksia. Mitään en ostanut,vaikka hypistelin punaisen ja okran värisiä plyysityynyjä ja kashmir kuvioisia päiväpeittoja. Jaloillaan seisova kokovartalopeili saattaa myöhemmin löytää tiensä kotiimme, vaikka peilin oven takaa löytyvälle kymmenien korujen ja arvoesineiden säilytystilalle ei ehkä juuri nyt ole käyttöä.
Tunnustelevilla kysymyksilläni liittyen ulkomailla asuttujen vuosien määrään,työllistymiseen, puolisoiden työpaikkoihin ja vapaa-ajan viettoon liittyen paljastuin tulokkaaksi, "housewife rookieksi", mutta jokainenhan on joskus ollut lähtöruudussa. Olen iloinen ja jotenkin ylpeä näiden naisten positiivisuudesta ja mutkattomuudesta. Olen heti yksi heistä. Olen mukana verkostossa josta saan tietoa liittyen arjen pyörittämiseen AbuDhabissa (tällä kertaa mm.bussikortin lataaminen, postilokeron vuokraaminen) ja mikä tärkeintä, saan halutessani seuraa aamupäivän harrastuksiin(tennis ja golf). Ai niin ja mitä nuo hauskat ja puheliaat rouvat olivat mieltä tuosta minua askaruttavasta termistä? Tämän tutkimuksen perusteella se on ilman muuta arvo, ansaittu ja haluttu sellainen. Puolison työn ja perhe elämän mahdollistajan nimike, itsenäisen ja erittäin aktiivisen naisen status. Otan sen nyt vastaan, niinkuin alussa kerroin ihan valtionkin toimesta ja sen ymmärtämiseksi joudun vielä kertomaan prosessistani paikalliseksi tai oikeammin virallisen oleskelu luvan ja henkilöllisyystunnuksen omistajaksi.
Sen lisäksi että olen "housewife", olen maassa myös mieheni "sponsoroimana". Mitä tahansa siitä sanasta tuleekaan mieleen, täällä se tarkoittaa sitä että ilman sponsorointia en voisi asettua koko maahan yli 90päiväksi, en kotirouvaksi enkä työntekijäksi. Itselleni tästä seuraa sellainen etu, että sponsorini, eli mieheni on myös vastuussa virallisten papereideni hankinnasta ja se ei olekaan ihan yksinkertainen virastokäynti. Valokuvat,passikopiot,lukuisat paperit, paperien käännökset ja virallistamiset Tukholman UAE:n konsulaatissa hoidettiin Suomesta käsin jo loppu kesästä. Prosessi jatkui UAE:sta ja yksi vaihe oli saavutettu kun EntryPermit-lomake kädessä läpäisin passin tarkastuksen joulukuussa 2015. Maahan saavuttuani sain entry permittiin leimat, joilla pystyimme käynnistämään viisumi ja ID:hakemukset. Näitä varten jokainen maahantulija joutuu kuitenkin ensin läpikäymään terveystarkastuksen, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan hoitui sairaalassa vajaassa tunnissa,naisten omalla osastolla. Ystävälliset emiraattihoitajat kutsuivat etunimeltä ja ohjeistivat huoneesta toiseen,haastatteluun,verikokeeseen ja rintakehän röntgenkuvaukseen.Kahden päivän päästä sponsorini nouti sairaalasta nipun uusia virallisia papreita joissa luki "FIT". Vaimo on kunnossa ja tästä käynnistyi "Health insurance"-kortti ja viisumi hakemukset. Huomenna jälleen, ties kuinka monennen kerran sponsorini hoitaa asioitani Immigration Officessa ja sitten ehkä viikko ja tekstiviesti ilmoittaa paperieni olevan kunnossa. Ja sitten alkaa ajokortin hankinta ja autolla ajo,mutta se onkin jo oma tarina.
No comments:
Post a Comment